Mieleni Maassa

Istun yksin saunan lauteilla ja annan löylyn lämmittää selkää ja olkapäitä. Istun enkä tee muuta kuin heitän löylyä niin että joudun irvistämään. Lämpö leviää ympäri kehoa. Olen yksin. Pitkästä aikaa olen vain minä ja omat ajatukset. En pääse niitä karkuun. Heitän vaan lisää löylyä että saisin pääni äänet hiljemmiksi. En jaksaisi edes omia ajatuksiani. En jaksaisi mitään. Edellisenä iltana säikähdin omia ajatuksiani. Pahat, pelottavat ajatukset tulee välillä mieleen. Tähän asti olen pyyhkinyt ne pois ja täyttänyt mielen kaikella muulla. Se toimi ihan hyvin, ajatukset unohtui. Kuitenkin, edellisenä iltana ajatukset olivat niin voimakkaita, että itseni satuttaminen oli liian lähellä. Säikähdin. Oman itsen ja omien ajatusten pelkääminen on varmaan pahinta mitä tiedän. Pelkään että joskus aivoissani naksahtaa enkä enää hallitse itseä ja omia tekoja. Että masennus ja syömishäiriöoireet saa aikaan jotain pahaa. Ei tämä voi jatkua enää näin. En voi jatkuvasti elää enemmän tai vähemmän pel

Kun masennus yrittää tulla takaisin elämään. Valehtelee, ettei kukaan sinusta oikeasti välitä. Muistuttelee, että eihän sinulla ole ystäviäkään. Vertaa, että katso; nuilla on toisensa, sinulla ei ketään. Pitää hereillä keskellä yötä. Ja muistuttaa, ettei koulupaikkaa tullut. Et sinä kelpaa kenellekkään. Pelottelee, että jos sairastuu pahemmin. Jos sinulla onkin pahempia mielenterveysongelmia kuin "vain" keskivaikea masennus..? Herättää epäluuloa muiden suhtautumisessa itseen; huomasitko miten säälivästi työkaveri katsoi sinua..? Muistuttaa aikasemmasta, jolloin edessä ei näkynyt valoa. Silmät melkein ummessa Ei suostu nukahtamaan Väsyneillä käsillä pidän sisimpääni kokonaisena Puristaa paloja nyrkeissä Saan haavoja kämmeneen Verenpisara värjää lattian Katson käsiin ja näen ruusun rutattuna Jota ei enää saa ehjäksi Teksti on fiiliksiä joku aika taaksepäin.