Siirry pääsisältöön

Päivä kerrallaan

Kerroin äitille pahasta olosta ja harmaista ajatuksista. Kerroin, miten olo on voimaton ja vihdoin sain itkettyä. Kerroin, että tuntuu, ettei minusta ole mihinkään.

Äiti vastasi, päivä kerrallaan, elä vaadi itseltäsi liikaa. Tuo lause on enemmän kuin totta. Päivä kerrallaan. Nyt minulla on jo ihan hyvä olo. Yritän ajatella, että teen sitä mikä tuntuu hyvältä, ja jos jaksan tehdä enemmän, niin teen enemmän ja jos tekee mieli ottaa päiväunet, otan päiväunet. En pakota itseäni kuin syömään, mutta en väkisin lepää, jos on voimia.

Nyt iloa ja voimia tuo ihanat reissusuunnitelmat Pohjois-Suomeen. Vaikka samalla jännittää oma jaksaminen, tiedän, että ihanan ystävän kanssa voin itkeä ja levätä ja olla hiljaa, jos sitä tarvitsen. Niin kiva päästä näkemään ystäviä ja kavereita kauempaa. <3

Pitäisi alkaa miettimään pakkaamista, mutta ainakin uikkarit minun täytyy vielä käydä ostamassa.

Ps. Tänään minulla on tapaaminen sosiaalityöntekijän kanssa. Mietitään mitä voisin alkaa tekemään sairasloman jälkeen. Vähän jännittää, mutta samalla luottavainen fiilis.

Kommentit

Lähetä kommentti