Siirry pääsisältöön

Ja se oli vaan yks paita

"Mutta ei toi oo ollenkaan mun tyylinen.."

Tuon lauseen oon sanonu aika monta kertaa elämässä. Toisinaan sitä kuulee myös muilta, että joku "Ei oo sun tyylistä". Puhutaan nyt vaikka käytöksestä, pukeutumisesta, hiustyylistä tai vaikka luonteesta tai elämäntavoista.

Oon ehkä vähän vahingossa rakentanut itelle aitoja, jotka pitää mut siinä mun omassa muotissa. En koe, että mua ois laitettu muottiin millään tavalla, mutta oon sitä tehny ehkä ite itelleni.

Oon ajatellu, ettei extempore-jutut oo mun tyylisiä, etten osaa käyttää maasto-kuvioista vaatetta, tai en vois harrastaa jotain kamppailulajia. Mutta miks ihmeessä sitä tämmösiä muureja rakentaa. Että heti kättelyssä hylkää jonkun suunnitelman tai ajatuksen koska "ei oo mun tyylistä". Mistä mää voin sitä tietää, jos en oo ikinä kokeillu? (Oisko ens syksyn uus juttu potkunyrkkeily..?)

Kaikkee ei tarvii eikä kannata kokeilla, mutta jos välillä jotain uutta. Oon ajatellu, että en oo kaavoihin kangistunut, mutta omalla kohdalla ehkä vähän oon.. Työelämässä ja muita koskevissa asioissa osaan joustaa helposti, mutta jos on kyse jostain vaatekappaleesta.

Toki tiiän itekki sen, että oon turvallisuushakuinen ja haluan suunnitella asioita etukäteen, joten koko elämä ihan spontaanina ei toimi mulle. Mutta joskus ois ihana lähtee vaikka reissuun silleen ilman isompia suunnitelmia. Oon myös aatellu etten tykkää matkustamisesta, mutta en oo ikinä matkustanu kunnolla. Pitäs mennä vähän mukavuusalueiden ulkopuolelle ja kokeilla.

Pitkään oon aatellu, että mun pukeutumistyyli on lähinnä harmaata, mustaa ja farkkua. Yks päivä näin kirpparilla ihana värikkään maasto-kuvioisen paidan, ostin sen, ja siitä tuli ihan lemppari. Toki nykyään kiinnitän huomion enemmän värikkäisiin vaatteisiin. Jo joku aika sitte mun sisko teki mulle maailman ihanimmat flamingo-ananas-jäätelö-palmu-kimalle-legginssit, ja ne on aivan mun tyyliset.

Ehkä maailman vapauttavinta on uskaltaa kokeilla uusia juttuja. Aina ei siihen voimavarat riitä, mutta jos ees yhen paidan verran, niin siitä voi saaha tosi paljon iloa. Mun rajojen rikkomiset ei oo kovin suureelliset, mutta eikai sitä tarviikkaan. Pienin askelin. <3

Kommentit

Lähetä kommentti