Siirry pääsisältöön

Hapuilua ja #olisimpatiennyt

Saako olla hukassa. Täysin eksyksissä, tai vähän vaan pihalla omasta elämästä. Jos se ei haittaisikaan, ettei sitä omaa paikkaa oo vielä löytänyt. Eikä tiiä, mistä päin sitä lähtis ettimään. Onko se väärin, että opiskelee ammattiin, tekee aivan muun alan töitä ja vaihtaa vielä kolmannen tai neljännen kerran suuntaa. Kokeilee yhtä, vaihtaa seuraavaan. Hapuilee ja harhailee. Millainen elämä on minulle sopivaa, arvojeni ja voimieni mukaista, mutta kuitenkin antoisaa.

Jos ei katsokkaan suoraan eteen kirkkain silmin, vaan etsii ympäriltä vastauksia. Kompuroi, mutta nousee taas pystyyn. Ja vaikkei aina vahvempana, vaan palasina ja pelokkaana, niin kokemusta rikkaampana. Haittaako se, että luuli tietävänsä tarkkaan, mitä haluaa, mutta lopulta se ei tunnukkaan omalta. Jos luulee jaksavansa, muttei jaksakkaan.

Joskus tuntuu, että oon ainoo 20v. joka ei tiedä mitä haluaa tehdä. Ainoo, joka ettii suuntaa, kompuroi, kääntyy takaisin, pysähtyy miettimään. Ja tuntuu, ettei kukaan ole ollut samassa tilanteessa. Muut opiskee, hakee kouluihin, tekee töitä, vaihtaa paikkakuntaa, löytää puolison, perustaa perhettä. Tiiän, ettei tää tosiaan mee näin. Mutta joskus tuntuu siltä. Oon koittanu olla vertaamatta muihin ja elää sitä omaa elämää, joka toisinaan onkin sitä haparointia.

Maaret Kallio haastoi ihmisiä kertomaan, mitä he haluaisivat sanoa nuorelle itselleen. Oon lukenu näitä #olisimpatiennyt -juttuja, ja voi että. Paljon, paljon sydämiä nuille ihmisille, jotka on jakanut oman ohjeensa nuorille. Ja erityisesti ihanalle Maaret Kalliolle, tätä naista arvostan niin suuresti. Miten moni on sanonut nuorelle itselleen, että elä pelkää, kaikki järjestyy, tai rentoudu ja tee asioita, joista nautit. On ollut niin ihana lukea nuita, oppia niistä ja saada ihania aitoja elämänohjeita vierailta aikuisilta.

Mutsi hoitaa-blogin Taru kirjoitti instagramissa (@mutsihoitaa) ihanasti:  #olisinpatiennyt, että ei ole kiire löytää itseään. Että aikuisenakin saa vielä muuttaa mieltään. Että elämällä on paljon annettavaa, ja että on hyvä elää tässä ja nyt. 

Ehkä saan olla eksyksissä, etsiä omaa paikkaa. Ja nauttia tästä matkasta kohti sitä kokonaista minua. Ja virheet ja kompuroinnit ei ole maailmanloppu.

Lapsi hyvä, isoäiti sanoi kärsimättömästi, joka ainoan ihmisen täytyy saada tehdä virheensä omin päin. 
- Kesäkirja, Tove Jansson

Kommentit

  1. Kiitos ihanasta vastauksesta. <3 Vaikka välillä tuntuu että on ainoo, joka on ihan hukassa, nii ehkä sitä ei ookkaan ;)

    Kiitos paljon <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti