Oppia rakastamaan

Katoin Sita Salmisen Rakastathan sun vartaloa -videon. Tuli semmonen olo, että kyllä mää vielä voitan nää ajatukset. Että opin vielä joku päivä sanomaan, että oon hyvä just näin. Että oon ainutlaatuinen, kaunis ja arvokas. Että mun ei tarvii käyttää mun elämää siihen, että mietin, mikä mussa on huonoo, mikä vialla, ja mikä pitäs saaha muuttumaan.

Ainoo asia, minkä pitää muuttua, on mun asenne ittee ja omaa kroppaa kohtaan. Mutta tuo video. Se sai taas ajattelemaan. Mun keho pitää mut hengissä, ja vaikka mää vihaisin sitä, se silti on ja jaksaa. Sydän pumppaa verta ja lihakset, luut ja kaikki mussa toimii. Miks mää vihaisin jotaki näin mahtavaa? Ei mun keho oo sitä vihaa ja inhoa ansainnu. Mun ja sun ja jokaisen keho ansaitsee rakkautta, hyväksyntää ja kunnioitusta.

Ei se helppoo oo, mää tiiän, mutta opetelemisen arvosta. Oppia rakastamaan. Täysillä. <3