Miten olla onnellinen. Miten minä voin elää niikuin haluan. Ja no, mitä minä haluan?
Katoin Mitä mietit, Ronja Salmi? -ohjelman 10.jakson, ja tuo aihe on ihan superkiinostava.
Ohjelmassa mietittiin, miten minusta tulisi parempi minä? Eli aiheina minäkeskeisyys ja onnellisuus.
Oli niin paljon hyviä pohdintoja, että en tiiä mistä alottaisin. Mutta mitä on onnellisuus? Ja miten se saavutetaan? Ja onko onnellisuus se asia, miks me täällä eletään. Näihin löytyy varmaan miljoona eri kuvakulmaa, kokemusta ja tyyliä, joista mikään ei varmaankaan oo se ainoo oikee vastaus.
Monesti sanotaan, että tee asioita, mistä tulet onnelliseksi. Ois ihanaa jos itekkin joskus löytäis työn, josta tulis onnelliseks, asuinpaikan, kodin ja kaiken muun. Voisko siitä tulla onnelliseks, että elämä kuljettaa ilman suurempia suunnitelmia johonkin? Vai oisko hyvä mennä määrätietoisesti kohti sitä onnellisuutta? Tai sitä, mistä ajattelee tulevansa onnelliseksi.
Miten moni ihminen on pettynyt, kun on saavuttanut elämässä ne asiat, mistä kuvitteli tulevansa onnelliseks, mutta jääkin vaan ihmettelemään että tässäkö tää nyt on. Tuossa ohjelmassa eräs haastateltava sanoi, että siitä tulee onnelliseks kun on joku tavoite, ei se että tulee onnelliseksi vaan joku muu. On joku mitä kohti mennä. Ja nauttii jo siitä matkasta.
Hyvä pointti oli myös se, että ei koko ajan tarvitse olla onnellinen. Saa olla onneton, surullinen ja väsynyt. Koska se kävis aivan liian raskaaks, jos yrittäis jaksaa olla onnellinen koko ajan. Mutta sitten kun on se hetki että on onnellinen, niin nauttii siitä hetkestä.
Tuossa puhuttiin myös minäkeskeisyydestä. Tuli mieleen, että minäkin kirjoitan blogia itse itsestäni. Jos eläisin 1960-luvulla, mua pidettäis varmaan outona ja tyhmänä. Mutta niin, tää on mulle asia, josta tykkään, ja joka on mulle tärkeetä, niin miks ei..?
Oisko yhteisöllisyys seuraava megatrendi? Musta tuntuu, että yhteisöllisyys ja yhteisön hyvinvointi on jo asia, mikä on tosi tärkee monelle ihmiselle. Kuitenkin me tarvitaan toisiamme, eikä kukaan jaksa yksin. Ihminen on laumaeläin.
On tärkee huolehtia siitä että voi hyvin, koska sillon jaksaa huolehtia myös muista. Laita ensin happimaski itelle, ja sen jälkeen huolehdi, onko muilla maskit naamalla.
Kysy ensin iteltä että mitä mulle oikeesti kuuluu? Ja sen jälkeen joltain läheiseltä ihmiseltä, mitä sulle just nyt kuuluu? Just Sinä, joka nyt tätä tekstiä luet, (mahtavaa, jaksoit näin pitkälle), just nyt. Minä kysyn nyt sulta, mitä sulle kuuluu?
Katoin Mitä mietit, Ronja Salmi? -ohjelman 10.jakson, ja tuo aihe on ihan superkiinostava.
Ohjelmassa mietittiin, miten minusta tulisi parempi minä? Eli aiheina minäkeskeisyys ja onnellisuus.
Oli niin paljon hyviä pohdintoja, että en tiiä mistä alottaisin. Mutta mitä on onnellisuus? Ja miten se saavutetaan? Ja onko onnellisuus se asia, miks me täällä eletään. Näihin löytyy varmaan miljoona eri kuvakulmaa, kokemusta ja tyyliä, joista mikään ei varmaankaan oo se ainoo oikee vastaus.
Monesti sanotaan, että tee asioita, mistä tulet onnelliseksi. Ois ihanaa jos itekkin joskus löytäis työn, josta tulis onnelliseks, asuinpaikan, kodin ja kaiken muun. Voisko siitä tulla onnelliseks, että elämä kuljettaa ilman suurempia suunnitelmia johonkin? Vai oisko hyvä mennä määrätietoisesti kohti sitä onnellisuutta? Tai sitä, mistä ajattelee tulevansa onnelliseksi.
Miten moni ihminen on pettynyt, kun on saavuttanut elämässä ne asiat, mistä kuvitteli tulevansa onnelliseks, mutta jääkin vaan ihmettelemään että tässäkö tää nyt on. Tuossa ohjelmassa eräs haastateltava sanoi, että siitä tulee onnelliseks kun on joku tavoite, ei se että tulee onnelliseksi vaan joku muu. On joku mitä kohti mennä. Ja nauttii jo siitä matkasta.
Hyvä pointti oli myös se, että ei koko ajan tarvitse olla onnellinen. Saa olla onneton, surullinen ja väsynyt. Koska se kävis aivan liian raskaaks, jos yrittäis jaksaa olla onnellinen koko ajan. Mutta sitten kun on se hetki että on onnellinen, niin nauttii siitä hetkestä.
Tuossa puhuttiin myös minäkeskeisyydestä. Tuli mieleen, että minäkin kirjoitan blogia itse itsestäni. Jos eläisin 1960-luvulla, mua pidettäis varmaan outona ja tyhmänä. Mutta niin, tää on mulle asia, josta tykkään, ja joka on mulle tärkeetä, niin miks ei..?
Oisko yhteisöllisyys seuraava megatrendi? Musta tuntuu, että yhteisöllisyys ja yhteisön hyvinvointi on jo asia, mikä on tosi tärkee monelle ihmiselle. Kuitenkin me tarvitaan toisiamme, eikä kukaan jaksa yksin. Ihminen on laumaeläin.
On tärkee huolehtia siitä että voi hyvin, koska sillon jaksaa huolehtia myös muista. Laita ensin happimaski itelle, ja sen jälkeen huolehdi, onko muilla maskit naamalla.
Kysy ensin iteltä että mitä mulle oikeesti kuuluu? Ja sen jälkeen joltain läheiseltä ihmiseltä, mitä sulle just nyt kuuluu? Just Sinä, joka nyt tätä tekstiä luet, (mahtavaa, jaksoit näin pitkälle), just nyt. Minä kysyn nyt sulta, mitä sulle kuuluu?
Ihanasti kirjoitettu <3 etenkin tuo kohta, että ei aina tarvitse olla onnellinen. Välillä tuntuu, että kun tietyt ihmiset ovat nähneet mut aina iloisena ja onnellisena, mun pitäisi aina olla heidän silmissään sellainen. Onneksi sen ei pidä mennä niin, mutta mun aivotkin vois ymmärtää sen :)
VastaaPoistaJa tänään mulle kuuluu hyvää, huomisesta en osaa sanoa, mutta mä toivon että olisin yhtä iloinen ja onnellinen kuin tänään, silleen aidosti.
Kiitos ihanasta kommentista <3
PoistaJoskus se on vaan vaikee tajuta, ettei kukaan oo semmonen yli-ihminen, joka on aina se ilonen ja nauravainen.
Onneks huomisesta ei tarvii tietää. Ihana kuulla että sulle kuuluu hyvää. Just niin, aidosti <3