Vielä joku päivä

Olisi aihetta hymyillä. Olla onnellinen. Aurinko paistaa ja kevät on parhaimmillaan. Pian on toukokuu. Ihmiset ympärillä hymyilee, nauraa, iloitsee.

Astun kirjakaupan ovista sisään. Ajatus oli tulla ostamaan kirjaa. Sen löysin. Katselin kauniita muistikirjoja. Vanhempi mies jutteli pienen tytön kanssa, lapsenlapsi varmaan. Mies oli onnellinen. Hän hymyili, mutta silmillä nauroi. Pieni tyttö kertoi ihania asioita, sellaisia mitä lapset kertovat.

Torilla myytiin vappupalloja. Opiskelijaporukoilla näytti olevan hauskaa. Jäätelökioskin edessä kävi kuhina. Minua ahdisti. Kävelin ihmisvilinässä. Olin yksin, enkä olisi seuraa jaksanut. Oli parempi olla yksin. Pyörin muutamissa kaupoissa. Katselin luonnonkosmetiikkaa, mutten todellisuudessa nähnyt mitään. Enää en muista, mitä katsoin. Myyjä tuli kysymään, tarvisenko apua. Kiitin kohteliaasti, mutta sanoin katselevani vain. Yritin hymyillä. Se vaati paljon.

Sateen jälkeen paistaa aina aurinko. Siihen yritän jaksaa luottaa. Nyt on vain sellainen hetki. Kun hymyily ei onnistu, tai se ei ainakaan yletä silmiin asti. Kyllä se vielä tulee, kun jaksan hymyillä.

Vielä joku päivä se hymy on aito.