Mieleni Matka

Tästä alkaa matka. Matka, jolla ei ole selkeää tavoitetta, ei päämäärää, mutta tämä on matka, joka täytyy tehdä. Minun matkani alkoi vuonna 1998, mutta nyt, vuonna 2018, matkani on saanut uuden suunnan.

Olen erityisherkkä. Paniikkihäiriö minulla on ollut jo pidemmän aikaa, ja sen kanssa olen jo oppinut elämään. Viime vuoden syksyllä elämässäni alkoi tulla eteen asioita, joita en osannut käsitellä. Pieniä, mutta merkittäviä, ja minuun henkilökohtaisesti vaikuttavia. Paniikkikohtauksia ja -oireita tuli enemmän, ahdistuin, masennuin ja sain syömishäiriö-oireita. Tämän vuoden alussa tilanne vain paheni.

Pääsin puhumaan. Kerran oltiin jo päivystyksessä, mutta sairaalaan en koskaan päätynyt. Masennus diagnosoitiin keskivaikean ja vaikean väliin. Sain lääkkeet, joita jouduttiin vielä lisäämään.

Nyt, kun lääkitys on alkanut toimimaan ja elämä saanut pikkuhiljaa värejä takaisin, haluan kirjoittaa.
Kirjoittaa matkasta kokonaiseksi. Tämä matka tulee olemaan vaikea, kivinen ja pitkä, mutta samalla kaunis ja ainutlaatuinen. Haluan tallentaa tänne ajatuksia, tunteita ja kokemuksia, värejä, valoja ja varjoja. Kyyneleitä ja kipua, naurua ja lohdutusta. Pelkoa ja luottamusta. Vihaa ja rakkautta.

Jotta joskus olisin kokonainen.