Säröt Sinussa

Sinä hymyilet aurinkoisesti. Valaiset huoneen ja tuot sinne helisevän naurun. Puheensolina kuuluu aina silloin kauneimmin, kun Sinä olet täällä. Sinun lämpö ja hyväksyntä on kuin konkreettinen asia, jota jaat ympärille, katsomatta sen enempää kenelle.

Moni on nähnyt miten naurat, kuuntelet, puhut ja elehdit. Harva kuitenkaan tietää, mitä tuo kaikki kauneus Sinussa on vaatinut. Harva on nähnyt, miten paha olo Sinulla on ollut. Se joka tietää, saa kyyneleet silmiin, kun näkee Sinut, onnellisena, silmissä valo.

Ei minua kannata kadehtia, sanot. Moni ei ymmärrä miksi. Ne ei tiedä, että kaikki se valoisuus ja rakkaus on syntynyt pahan voittamisesta. Ne ei ole nähneet arpia. Ei pelkoa ja vihaa. Ne näkee yhden puolen, sen nykyhetken.

Ihminen on kokonaisuus, menneisyyttä ei pääse pakoon, sen kanssa on opittava elämään. Sinä olet Sinä juuri niiden kokemusten, hyvien ja huonojen takia. Kaikki mitä elämässäsi olet kokenut, on muokannut Sinusta ainutlaatuisena. Siksi mikään hetki ei ole arvoton.

Jokaisessa meistä on säröjä. Kukaan ei ole täysin ehjä, kokonainen. Toisella niitä on enemmän, joillakin säröt on pieniä, mutta niitä on paljon. Joku voi olla haljennut, kokoon liimattu. Joistain meistä on pala poissa. Anna rikki menneelle aikaa kerätä itsensä kokoon. Auta löytämään se irti haljennut reuna. Ole tukena kun halkeamat paranevat jättäen jäljelle vain muiston.

Elä häpeä säröjäsi. Arvosta ja hoivaa niitä. Koska ne ovat tehneet sinusta Sinut.

Säröt sinussa heijastavat kauniisti valoa.
-Mietteitä Maalta